Jullen ja Viuhtin päiväkirja

Koivupihan Viuhahtaja, tutummin Viuhti on vauhdikas ja eriskummallinen ruuna. Hoitaessa ja maastossa tämä herra on erityisen mukava ja kiltti, mutta kun kentälle mennään ja ratsastaja nostetaan selkään, muuttuu Viuhti täysin. Se pukittelee ja viskoo päätänsä aivan kokoajan. Ennen Viuhti oli lähes vaarallinen tikittävä aikapommi, joka olisi voinut tehdä ratsastaessa vaikka mitä. Tämä oli jopa vaarallista. Nykyään Sussun koulutuksella ja paljolla työskentelyllä ollaan ruunasta saatu oikein mukava esteheppakin. Massiivisesta koostaan huolimatta jaksaa poika hypätä mukavat 90cm. Koulukin taipuu ihan mukavasti mitä pitäisikin treenata vähän enemmän, mutta tämän hetkinen taso on HeB.
Sussun avustuksella ollaan saatu poijasta jopa niin hyvä, että pääsee tämä kisalistoille. Ei Viuhti kumminkaan ole mikään kiltti lastenratsu vieläkään, vaikka kisahevosen rooliin jo pääseekin. Sussulla on suunnitelmissa tästä kasvatistaan koulia laadukas ja hyväkäytöksinen kilpailupolle.
Viuhtin mielestä elämässä on kolme parasta asiaa riehuminen, syöminen ja hyppääminen. Ehkäpä hyvän yhteistyön ja innokkuuden ansiosta Viuhtista on tullutkin ihmeen hyvä hyppäämään. Koulukiemurat eivät kuitenkaan aivan niin hyvin suju, sillä nuoren ruunan hermot eivät ole vielä siihen hommaan tarpeeksi hyvät.
Tarkennettuna Viuhti on siis 6-vuotias suomenhevosruuna, joka on Sussun kasvatti, mutta hevosen omistaa Julle. Sussu auttaa Jullea pollen kouluttamisessa ja muutenkin hoidossa.

4.3.2013 Tunti Viuhtille ja Jullelle

- Ookkei, nähään maneesissa puol viideltä, sanon Jullelle, joka hoitaa uutta suomenhevosruunaansa yksäritallin hoitopaikalla. Viuhti on kasvattini ja Jullen ensimmäinen hevonen, joten olen lupautunut auttamaan tyttöä pollensa hoidossa ja kouluttamisessa. Viuhti on vielä todella raaka ja osaamaton ratsu, joka vaatii osaavan ratsastajan. Onhan Julle tietenkin osaava, mikä onkin hyvä asia, mutta minun on parasta ohjeistaa ratsukkoa ainakin näin alkuun, sillä olenhan minä Viuhtin tähän pisteeseen kouluttanut. Jätän kaksikon yksäritalliin ja harpon itse pihatolle Purkkia moikkaamaan. Poni senkuin lihoo ja lihoo, vaikka aktiivisesti kilpailemmekin. Voisin yrittää järkätä ponille vielä jonkun liikuttajan, sillä en usko että Julle sitä ehtii enään paljoon hoitaa, kun Viuhtikin on täällä. Tai sitten vain yrittäisin itse liikuttaa sitä useammin. Minullakin on kauhea kiire, kun Funnelissakin minulla on jo melkein viisi hevosta, sillä Mölli on puoliksi minun. Jos vielä aijon auttaa Viuhtinkin kanssa, tulee minulle karmaiseva kiire. Nojaa, itsehän olen hevosia haalinut enkä aijo niistä luopua. Aijon hoitaa kaikki polleni huolella ja kohta aloitamme varmaan Domenkin kanssa kilpailemaan, kunhan ensin opin sitä ratsastamaan. Menen pihattoon ja taputan luokseni saapunutta mustaa ponia.
- Hei, mä voisinki ottaa sut kävelee samal ku pidän Jullel tuntii, mutisen ponille ja käyn tuumasta toimeen. Nappaan shettiksen riimusta kiinni ja talutan sen portille. Hätistän perästämme Jaden ja Monan. Portilla napsautan riimunnarun Purkin riimuun ja talutan ponin sitten pikkutalliin. Otan siltä loimen pois ja harjaan ponin nopeasti. Haen varustehuoneesta kypäräni ja Purkin suitset. Kello näyttää jo puoli viittä, joten suitsin ratsuni ripeästi ja lähden hinaamaan sitä perässäni maneesille.

Maneesissa Julle odottaakin minua jo Viuhdin kanssa.
- Moro. Kapuu selkään ja kävele pari kiekkaa näin aluks, ohjeistan rennosti ja heilautan itseni Purkin selkään. Jäämme ponin kanssa kävelemään hieman uran sisäpuolelle, jotta Jullella on aikapomminsa kanssa riittävästi tilaa. Kävelemme pollejen kanssa viitisen minuuttia ja kehotan Jullea kokoamaan ohjat. Tuo tekee työtä käskettyä ja Viuhti terästäytyy saman tien. Massiivinen ruuna alkaa huitoa päätään ja käsken Jullea pyytämään Viuhtin ympyrälle heti kun se huitoo päätään. Ratsukko saakin kävellä melkein kokoajan ympyrällä. Viuhti tuntuu hermostuvan, joten annan noille luvan ravata.
- Vaikka te ravaatte, ni pysy ite rauhassa siellä. Pidä ohjat koko ajan tuntumalla ja tee ympyrä joka sivulle. Aika isoja rinkuloita näin alkuun. Muista taivuttaa huolella ja käyttää puolipidätteitä, ohjeistan ja katselen noiden menoa ravaten Purkin kanssa ympyrällä. Viuhdista huomaa sen nuoruuden ja kokemattomuuden. Hevonen kulkee tasapainottomasti ja yrittää juosta alta.
- Rauhottele sitä. Ota vaikka käynti jos tuntuu et se jyrää liikaa, neuvon ja vaihdan samalla Purkin kanssa suuntaa. Julle hidastaa Viuhdin pariin otteeseen käyntiin ja jatkaa sitten ravia. Vähitellen Viuhti tuntuu rauhoittuvan, mutta yhdessä kulmassa se säikähtää jotain ja pukkilaukkaa toiseen päätyyn. Julle pysyy hienosti kyydissä ja ratsastaa ruunan samantien uudestaan kulmaan. Nyt ruuna vilkuilee seinää hieman, mutta menee ihan hyvin. Ratsukko vaihtaa suuntaa omatoimisesti ja otamme siihen suuntaan kolmikaarista kiemurauraa. Viuhti punkee voimalla oikealle, mutta Julle korjaa ongelman hienosti. Vähitellen ruunakin rentoutuu. Otamme Purkin kanssa muutamat laukat sillä väliin kun Julle ja Viuhti kävelevät. Lopetamme Purkin kanssa laukkailut ja otamme Viuhtin kanssa muutamat laukkatehtävät. Laukkaamme ruunan kanssa vasta suoraa ja mahdollisesti suurta ympyrää. Laukka nousee, mutta lähtee hallinnasta ja Julle joutuukin tekemään todella voimakkaita pidätteitä saadakseen Viuhtin takaisin raviin. Kun ruuna rauhoittuu kokeillaan uudestaan. Tällä kertaa laukka pysyy käsissä ja ratsukko saakin laukattua ympyrän verran, ennenkuin se rikkoutuu raville. Vähitellen laukka sujuu varsin hyvin ja olemme tyytyväisiä. On loppukäyntien aika.

Käyn hoitamassa Purkin ripeästi pikkutallissa ja vien sen sitten loimitettuna pihattoon. Rapsuttelen sitä hetken ja menen yksäritalliin katsomaan Viuhtia ja Jullea.
- Tunti meni oikeestaan loistavasti ja Viuhti tuntu olevan paikotellen kuulollakin. Eikä se ees pukitellut niin paljon mitä ennen. Ehkä me ollaan edistytty ees vähän. Kun sä ratsastat sillä, ni oo tarkkana ettei se pääse ollenkaan pomottamaan sua, sillä jos niin käy, se voi tehdä mitä haluaa. Laukkaa kannattaa hioa, sillä se on vielä melko vaikeeta, kerron palautteeni Jullelle siinä hoitopaikan edessä samalla kun taputtelen rauhallista ruunaa. On vaikea kuvitella että se edes on sama joka äskettäin oli maneesissa. Jätän Jullen hoitamaan hevostaan pois ja suuntaan kulkuni ulos ja siitä sitten bussipysäkille.

- Sussu

Julle:
Olin juuri laittamassa Viuhtille suitsia kun Sussu ja Anni pölähtivät jutustellen sisään. Sussu kaartoi Viuhtin karsinalle ja tuli karsinaan.
-Moi!
-Hellou. Vastasin tälle reippaalla mielellä.
Sussu taputti Viuhtia kaulasta ja kysyi minulta jotain. En vain kuullut kun oli omissa mietteissä.
-Sussu!?
-Häh..Sanoiks jotain?? Olin ihan hölmistynyt.
-Nii, että mitä meinasit tehä?
-Meen maastossa ilman satulaa käyntii ja ravii.
-Ok. Sussu meni pois karsinasta ja jatkoi reippain askelin tallikäytävää.
Kävin hakemassa Viuhtille sinisen toppaloimen ja heitin loimin hevosen niskaan. Se kuunteli isoilla korvillaan kun kävelin tämän takaa. Kiinnitin remmit ja menin hakemaan omat varusteeni.
Laitoin kypärän päähän jaelin vielä jonkun mat pujotin talviratsastus kenkäni jalkoihini. Nappasin hanskani Viuhtin harjaboksin päältäja menin ottamaan hevosen karsinasta ratsastusta varten.

Kipusin hevosen selkään kentällä ja pyysin tätä eteenpäin. Käänsin kentältä vasemmalle maastopolulle ja annoin tämän kävellä pitkällä ohjalla. Keräilin pikkuhiljaa ohjia ja pyysin tätä reippaampaan käyntiin. Naksautin pari kertaa kieltäni ja painoin pohkeet tiiviimmin Viutin kylkeen. Hevonen tekee kuin työtä käskettyä ja siirtyy mukavaan raviin. Ravailemme jonkun matkaa ja sitten hiljennämme käyntiin. Pysäytän Viuhtin.
-Prruu..
Katsoin kelloa ja se näytti 16.04.
Kävelin vielä jonkun matkaa eteenpäin ennen kääntymistä. Käännän varovasti vasemmalla ohjalla tätä kääntymään ja Viuhti kääntyy. Painan taas pohkeita, että Viuhti siirtyy raviinja niinse tekee.
Muutaman kerran sillä luisti vähän kaviot, mutta hyvin vähän.
Hiljennän käyntiin niin, että Viuhti saa kävellä loppukäyntejä pitemmällä ohjalla. Funneli alkaa jo pilkistää hämärästä.
Saavuin Funnelin pihaan ja taputin Viuhtia kaulaan. Hyppäsin alas Viuhtin selästä ja otin ohjat pois kaulalta. Talutin tämän sisälle ja laitoin sen tummansinisestä riimusta ja narusta kiinni karsinaan. Riisun siltä suitset ja käyn pesemässä kuolaimet huolellisesti, pakkaan vielä ne siistiin pakettii ja laitan ne roikkumaan suitsitelineeseen. Käyn ottamassa siltä toppaloimen pois ja vaihdan sille ruskea sinisen vohveliloimen päälle. Tuo vielä Viuhtille iltasapuskat ja lisään vettä tälle astiaan. Otan riimun ja narun pois. Kävelen reippaasti viemään ne paikoilleen. Vaihdan kengät vielä ja laitan kypärän pois päästä. Menen vielä käymään Viuhtin karsinan luona ja lähden bussipysäkille päin harppomaan nopein askelin, että kerkeen bussiin.

/// Tarina on siis Jullen kirjoittama tarina, kun se teki vahingossa uuden aiheen:) Heidi voi poistaa sen Jullen tekemän aiheen.

Olin juuri saanut Viuhtin varustettua kun Sussu tuli sisään.
-Ooksä jo valmis? Hän kysyi reippaalla mielellä.
-Joo olen mä. Vastasin tälle. Tiesin, että nyt Sussulla oli jotain, mutta mitä?! En kuitenkaan antanut sen häiritä minua millään tavalla.
Kävelin Viuhtin kanssa Sussun perässä maneesille. Ohitimme pikkutallin ja päärakennuksen. Olimme suuren rakennuksen edessä kun Sussu avasi meile oven sisään. Silloin tiesin mitä tällä olisi ollt mielessä, todennäköisesti. Hän laittaisi minut ja Viuhtin ylittämään kavaljettejä. En kuintenkaan sanonut mitään, koska en ollut varma asiasta, jotenmenin vain vanhaan tapaani manesin keskelle säätämään jalustimet ja kiristämään nahkaisen satulavyön.

Kävelimme Viuhtin kanssa pitkällä ohjalla alkukäyntejä kun Sussu puhui minulle jotain hevosistaan.
-Vaihda sitten vain suuntaa. Hän lisäsi väliin.
Käänsin Viuhtia sisäohjalla toiseen suuntaan.
Aloin keräämään ohjia ja ottaa sisäasetuksia. Viuhti muutaman kerran aluksi heitteli päätään, mutta lopetti sen huomattuaan ettei siitä ole mitään apua.
Siirryimme raviin, jossa aloimme tehdä kahdeksikkoa. Viuhtille tämä oli suht helppo homma. Sitten teimme ympyrät joka kulmaan ja pysähdyksiä.
-Sitten nosta laukka kierroksen ajaksi. Sussu kertoi.
-Okei! Vastasin tälle. En viitsinyt olla ihan tuppisuunakaan.
Kun lähestyimme lyhyttä sivua, aloin valmistella laukkaa pulolipidätteillä ja asetuksilla. Vein ulkopohkeeni taakse ja painoin sillä, mutta painoin liian kovaa ja Viuhti lähti pukkilaukkaa. Hiljentelin tätä ja yritin pysyä kyydissä. Sain Viuhtin raviin ja aloin nostaa uudestaan. Viuhti nosti hienosti tälläkertaa laukan.
Siirryimme hetkeksi käyntiinja Sussu selitti jo seuraavaa tehtävää.
-Kohta nostat ravin E:ssä ja lähdet kaartamaan L:län jälkeen kavaljetille ja pidät pohkeet kokoajan Viuhtin kyljissä kiinni. Maiskutat heti jos vauhti pääsee hiipumaan ja kehut kovasti hypyn jälkeen.
-Okei!

Siirryin raville ja lähdin kääntämään kavaljetille. Pidin pohkeet tiukasti kiinni tämän kyljissä. Viuhti alkoi epäröimään, joten tuupin tähän vauhtia lisää maiskuttamalla. Ja Viuhti pomppasi kauhealla loikalla esteen ylitse, josta tuli isot pukit. Roikuin kaulalla kun Viuhti ravasi ympäri maneesia. Se käännähti nopeasti ympäri ja minä muksahdin maahan.
-Sattuks suhun? Sussu kysyi.
-Ei sattunu. Vastasin tälle.
-Sit takasin satulaan vaan ja uudestaan toi este.
Otin Viuhtin kiinni ja laitoin jalustimen jalkaan kun tämä sitten päätti alkaa peruuttamaan. Pompparin nopeasti satulaan ja käskin tätä eteenpäin. Nostin ravin heti ja lähestyin uudestaan estettä, mutta viuhti yritti parhaansa mukaan luikerdella työstä pois. Napautin pohkeeni kiinni hevosen ruskeaan karvaan ja tämä uskoi. Viuti ravasi eteenpäin ja taas pomppasi hirvittävällä loikalla yli, mutta ilman sen iso pukkeja. Taputin tätä ja annoin sille loppukäynnit.

Tallissa oli muutama ratsastaja lähdössä maneesille, joten oli tavallisen enemmän vilskettä kuin normaalisti.
Laitoin Viuhtille sinisen sisätoppaloimen päälle, jolla se pärjäisi mainiosti. Taputtelin tätä hetken ja annoin Viuhtille muutaman porkkanan palkkioksi tunnista. Keräilin vielä tavarani ja lähdin lompsimaan Funnelista kohti bussipysäkkiä.

Lösähdin taukohuoneen pehmeälle sohvalle. Kuinka rankkaakaan on oman hevosen omistaminen. Mietin istuessani sohvalla Viuhtin varusteita ja tulevaisuutta, mutta onkin ajan kuluttua päähäni viuhahti outo uni.
-Jullee..Julleee..!!..JULLE!
-Häh?! Räpsyttelin unisia silmiä tytölle.
-Mitä sä tääl nukut? Pitkähkö tyttö kysyi minulta.
-Taisin nukahtaa hetkeksi. Silloin tajusin tytön olevan Anni.
-Ai hetkeksi? Kello on jo 16.48
-EI KAI..Voi ei!Nyt mun täytyy mennä.

Hypähdin sohvlta huterille jaloilleni ja lähdin pitkin askelin lompsimaan kohti Viuhtin varusteita. Nappasin hevosen juoksutusliinan ja menisin hakemaan tämän tarhasta. Hevoset hörähtivät toiveissaan saada huomiota ja paijausta. Pujahdin tarhan lankkujen välistä Viuhtin luo.
Viuhti ei selvästikkään halunnut töihin, joten laittoi tarhassa kaviota toisen eteen sen minkä pystyi. Puhelin Viuhtille kaiken näköistä kunnes tajusin Sussun seisovan takanani.
-Moi! Sanoin tälle leveähymy suullani.
-Mo moi. Sussu oli nauramaisillaan, mutta pidätteli nauruaan.
Sussu oli varmasti kuullut tyhmät puheeni. Nappasin Viuhtin viimein sen pysähdyttyä kiinni ja Sussu avas meille portin.
Vilkaisin tyttöä päin ja kiitin.
Lähdin kentälle päin tallustamaan hevonen perässäni. Menimme kentälle ja annoin Viuhtin kävellä leppoisasti pitkällä ohjalla. Kun olin antanut sen kävellä molempiin suuntiin pyysin tätä raville. Viuhti pukitteli muutaman kerran ravissa ennen suunnan vaihdosta. Kun suunta oli vaihdettu annoin hevosen hetken kävellä ja sitten taas pyysin sitä ravaamaan. Pyysin myös muutaman kerran käyntiin siirtymisen ja pysähdyksen Viuhtilta.
Sitten vielä maiskutin huuliani ja pyysin hevostani laukkaan. Kun vähän päälle kierros oli laukattu, annoin Viuhtin kävellä.

Olin tullut juoksuttamasta Viuhtia. Olin laittanut sen karsinaan ja vaihtanut tälle fllece loimen niskaan. Taputtelin tätä kaikki tavarat sylissäni. Huomasin kun auton valot kaartuivat. Kiiruhdin ovelle katsomaan oliko tämä isä. Työnsin pääni tallin ovesta ulos ja huomasin punaisen automme pihalla. Kävin vielä varmistamassa, että Viuhtilla oli kaikki hyvin. Juoksin tallipihan poikki autolle ja aukaisin innoissani auton oven ja istahdin penkille.

Ovi sulkeiutui Sussun perässä. Pistin mustat Horzenratsastus hanskat käteeni ja otin Viuhtin paksulta kaulalta kangasohjat käteeni ja lähdi taluttamaan tätä maneesille. Tunsin kuinka pakkanen pisteli naamassani ja puhtaan valkoinen lumi narskui uusien Aiglen talviratsastus kenkieni alla. Vedin maneesin isot ovet auki ja astuin sisään. Näin kuinka Sussu asetteli neljää puomia pitkälle sivulle. Käänsin Viuhtia, että sain suljettua takaani ovet. Nyhtäisin ovea kiinni kun joku teki siihen vastusta. Miia astui talliin Roshinin kanssa.
-Moi! En häiritse teitä sen enempää kävelen vai Roshinin kanssa hetken. Tyttö sain lempeä hymy suullaan.
-Moi! Kävelkää vain. Virnistin tytölle
vastauksesksi.

Roshini ja Miia lähti pois maneesista pois kun tei pysähdyksiä ja peruutuksia.

Vaihoin suuntaa ja annoin Viuhtin vielä kävellä pitkällä ohjalla jonkin aikaa.
-Ota vaan ohjaa. Sussu huikkasi tarkastellessaan puomejen väliä.
Keräilin ohjaa ja aloin tekemään aivan kuin normaalisti puolipidätteitä ja sisäasettamaan.
Kun olin jonkun aikaa tehnyt käynnissä työskentelyä minun täytyi siirtyä raviin. Painoin Viuhtin karvaisiin kylkiin pohkeitani kun tunsin jo Viuhtin nousevan pystyyn, tekemään hirmuisen loikan eteenpäin ja horjahdin kaulalle. Viuhti juoksi ympäri maneesia pukitellen. Muksahdin lyhyensivun kulmalle. Katsoin kun hevoseni juoksi kuin hullu maneesissa. Se viskoi päätänsä kunnes sai ohjat putoamaan kaulata ja mikä pahinta ohjat katkesivat ja liehuivat hevosen vierellä.
-Ääcchh. Tuhahdin kiukkuisena.
-Sattuks suhun? Sussu kysyi yrittäessään ottaa Viuhtia kiinni.
-Ei oikeastaan. Vastain tälle noustessani ylös.
Sussu kaivoi ratsastushousensa taskusta kännykän ja näpläsi sitä hetken laitettuaan puhelimen korvalleen. Kuuntelin tätä puistellessaan itseäni. Kävelin Sussus luo ja otin tältä Viuhtin.
-Moi! Täällä Sussu. Hei viittisitkö tuua maneesille jotkut ohjat kun katkes tos äskö yhet.
Sussu oli hetken hiljaa. Yritin kuunnella parhaani mukaan kuka juttelin Sussun kanssa.
-Joo kiitos, mooi.

Anni saapui maneesille ohjat kädessään. Sussu harppoi punahiuksisen ihmisen luo ja otti tältä ohjat.
-Kiitos.Sussu hymähti Annille.
-Eipä mitään.
Anni poistui ja kiinnitimme Viuhtille Annin tuomat mustat ohjat. Kun ohjat oli kiinni niin nousin takaisin satulaan ja kävelinhetken ja siirryin uudestaan raviin. Viuhti venkuloi hetken, mutta otin topakan otteen ja siirryimme tulemaan puomeja ravissa. Viuhti kolautti ensimmäiseen punavalkoiseen puomiin, mutta muut puomit meni ilman kolahduksia. Kun olimme tulleet kummistakin suunnista puomit Sussu käski meidän laukata kierroksen ajan. Pysähdyin l:llään ja vein ulkopohkeeni taaemmas Viuhti nosti laukan ilman pukkeja. Viuhti laukkasi hienosti ja vauhikkaasti eteenpäin. Tulimme takaisin l:llään annoin tälle pitkät raviohjat ja kehuin sitä.

Taputin tätä ennen kuin laskeuduin alas selästä. Nostin jalustimet ja löysäsin satulavyön. Otin ohjat pois kaulalta ja menin maneesin ovelle missä Sussu odotteli. Sussu aukaisi oven minulle ja Viuhtille. Kävelimme sankassa lumisateessa pikkutallin ohi isommalle tallille.
Riisuin Viuhtilta satulan ja suitsen. Otin ohjat irti ja annoin ne Annille, joka oli lakaisemassa tallikäytävää. Anni otti ohjat ja vei ne varustehuoneeseen. Kunolin ottanut Viuhtilta varusteet pois laitoin tälle sinisen sisäloimen päälle. Hevonen haami huulillaan takin askuani toiveissaan, että siellä olisi jotain. Kun olin saanut loimen tälle päälle Anni kiikutti Vuhtille iltaruoan sen ruoka-astiaan. Hevonen alkoi heti hemuta ruokaa suuhunsa tietämättömänä, että minulla olisi sille porkkana. Pudotin porkkanaan vihreään ruoka-astiaan. Viuhti rouskutteli porkkanaa innoissaan. Taputtelin tätä ja sanoin heipat talliväelle. Isä oli jo odottamassa minua parkkipaikalla. Lompsin autoon ja kopsautin kenkiäni pari kertaa yhteen. Laitoin silmät kiinni ja nojasin auton oveen.

Vilkaisin kelloa ja se näytty 11.40. Tänään tulin hyvissä join tallille, koska minulla oli tänään vapaapäivä. Hyppäsin autosta pihalle ja paiskasin punaisen automme oven kiinni.
Kävelin pikaisesti Viuhtin luo ja sukelsin aidan alta möllöttävän hevosen luo. Silittelin tätä kaulasta ja taputtelin. Otin Viuhtin tummansinisestä riimusta kiinni ja talutin sen aidan viereen. Kipusin aidalle ja hyppäsin hevoseni selkään. Viuhti käänsi ruskeita pörröisiä korvia taaksepäin kuunnellakseen mitä minä puuhaan ilman mitään varusteita tämän selässä. Silitin sitä kaulasta ja Viuhti roikotti isoa vahvaa päätänsä. Hevonen talsi heinäkasalle ja mussutti syödä kuivaa heinää. Makailin Viuhtin selässä. Tunsin kuinka aurinko lämmitti selkääni, jopa suorastaan poltti. Hyppäsin Viuhtin selästä alas ja pujahdin aidan ali ja lähdin lompsimaan päärakennukselle.

Potkisin kengät pois jalastani ja tassuttelin keittiöön, jossa Kasper ja Anni söivät Heidin tekemää keittoa.
-Hei! Moikkasin ahmivia työläisiä ja Heidiä.
-Moi! Istu pöytään toki syömään. Heidi sanoi ja laittoin jo minulle lautasta lusikkaa ja lasia pöytään.
-No okei. Istahdin pöytään ja nappasin piponi pois päästäni.
Otin muutaman kauhallisen lihakeittoa lautaselle ja kaadoin maitoa lasiin. Samalla syödessäni kysyin Heidiltä Viuhtin ja minun kaappia.
-Hei Anni voiksä käydä näyttää kohta Jullelle sen kaapin.
-Juu. Tyttö virnisti leveä hymy suullaan.
Ahmin keiton mahaani. Nousin pöydästä ja kiitin. Vein lautasin tisipöydälle niinkuin lasinkin.
Talsin Annin perässä eteiseen jossa sujautin piponi päähän ja kengät jalkaan.
Menimme tallin varustehuoneeseen, josta Anni avasi yhden kaapin oven.
-Tää on sun. Tyttö sanoi minulle.
-Okei, kiitti. Kiitin tätä avusta.
Kävin hakemassa tavaroitame nurkkapielistä ja järjestelin kaiken kaappiin. Kiinnitin vielä kaapin oveen minusta ja Viuhtista kuvan.

Suljin tallin oven ja lähdin lompsimaan Funnelin tietä pitkin bussipysäkille.

Olin juuri saanut Viuhtin valmiiksi ja olin menossa kentälle päin, mutta yksi asia puuttui nimittäin kypärä. Tallustelin Viuhti perässä takaisin talliin ja kävin kipaisemassa mustan kypäräni. Menin kentälle päin takaisin kun Sussu tuli Purkin kanssa pihtosta tallin pihaan.
-Moi, oot ilmeisesti menossa ratsastamaan?, hän virnisti ja kysyi minulta.
-Joo oon menos ja nii mitäs sä meinasit tehä?, kysyin tältä.
-Käyn taluttelee Purkkii maastos.
-Okei.
Säädin jalustimet ja kirin satulavyön kentällä. Kun olin laittamassa jalustinta jalkaan Viuhti alkoi steppailla paikallaan. Otin ohjat tiukemmin käteeen, että tämä rauhottuisi. Ponnistin Viuhtin selkään ja lähdin ottamaan alkukäyntejä.

Olin saanut lämmiteltyä Viuhtin käynnissä ja aloin siirtymään harhoitusraviin. Heti raville päästyä Viuhti unohti aivan sisäasetuksen ja miten mennään harjoitusravia. Se juoksi vain kenttää ympäri kuin muuli. Käänsin tämän ympyrälle, jotta se rauhottuisi. Oli vain sellainen tunne, ettei osannut enää ratsastaa laisinkaan niinkuin ennen. Pitkästä tauosta huomasi mitä oli tapahtunut. Käänsin Viuhtin käynnissä uralla. Painoin pohkeeni kiinni kovasti ja tein sisäohjalla pari nopeaa pidätystä, jotta Viuhti asettuisi ja tämä toimi. Otimme uudestaan ravia ja Viuhti alkoi jo selvästi kuunnella enemmän kuin äsken.
Kun olimme siinä jonkun aikaa tehty ravi- ja käyntityöskentelyä nostin laukan ja tämänkin Viuhti teki kiltisti. Laukkailin siinä molempiin suuntiin ennenkuin otimme käynnin hetkeksi. Päätin palkita Viuhtin pienellä pystyllä, joka olikentän keskellä. Nostin ravin ja ravasin kierroksen ennen esteelle tuloa. Käänsin Viuhtin esteelleja painoin pohkeeni tiukemmin kiinni tämän kylkiin. Se tiesi mitä piti tehdä ja liikkui reippaammin eteen. Viuhti ponnisti ja tulin myötäykeen, mutta tasapainoni horjui esteen jälkeen eikä Viuhti pitännyt siitä. Se alkoi pukitella ja repiä päätä alas, mutta minä sinnikkäästi pysyin selässä. Kun Viuhti oli rauhoittunut annoin sille pitkät käyntiohjat.

Olin ottanut jo varusteet pois Viuhtilta kun vilkaisin kelloa ja se näytti 14.36.
Kävin hakemassa Viuhtin harjalaatikon ja otin sieltä pehmeän sinisen harjan, jolla kävin tämän läpi kokonaan. Sitten vein harjat takaisin ja otin varustekassistani porkkanen ja sujautin sen taskuuni. Irroitin Viuhitn karsinasta ja lähdin viemään sitä tarhaan, jossa Heidi oli katsomassa hevosia.
-Moi, sanoin tälle.
-Moikka Julle, Heidi vastasi ja kääntyi takaisin hevosiin päin.
Vein Viuhtin tarhaan ja annoin sille porkkanan. Se rouskutti sitä tyytyväisenä lämpöisessä ilmassa.
Kävin hakemassa tavarani tallista ja lähdin lompsimaan kohti bussipysäkkiä päin.

12.05.2013 Esteharjoitukset



Viuhtin kanssa kävin vähän hyppimässä koulutusmielessä Ensimmäisiin kisoihinkin ollaan jo ilmoittauduttu, joten nyt olen myös tämän ruunan kisaaja.

- Sussu

Nappasin Viuhtin riimunnarun ja tallustelin pihalle. Aurinko paistoi ja linnut lauloivat, täydellistä. Kävelin herran tarhauksen eteen ja viheltelin. Samantien ukko nosti päätään ja vilkaisi minua paksun tumman harjan alta. Viuhti lähti löntytämään portille päin, jossa olin. Kipusin aidan yli ja menin toiselle puolelle. Taputin ukkelin jykevää, lämmintä, ruskeaa kaulaa. Kliksautin narun kiinni ja sidoin toisen pään toiselle puolelle riimua. Pistin kypärän päähäni ja avasin portin. Talutin Viuhtin ulos tarhasta ja laitoin riimunnarun kaulalle. Käänsin Viuhtin paremmin ja päästin narusta irti. Kävelin taaksepäin jonkun matkaa ja otin vauhtia sitten eteenpäin. Ponnistin Viuhtin selkään. Ukko käänteli korviaan ja kuuntelin mitä tein. Painoin pohjettani kiinni tämän kylkee ja maiskutin. Viuhti lähti käppäilemään eteenpäin. Kävimme käppäilemässä maastossa jonkun matkaa ja käännyimme takaisin. Ravailin pienen pätkän siinä
ja siirryin käyntiin.
Vein Viuhtin takaisin tarhaan ja vein narun pois. Tarkistin ja putsailin vielä Viuhtin ja minun tavarat oikein kunnolla ennenkuin lähdin bussipysäkille.

Silittelin Viuhtia kaulasta ja sitten lähdin hakemaan suitsia. Vetäisin Viuhtin karsinan oven kiinni mennessäni. Nappasin suitset käteeni kun huomasin Sadun varustehuoneessa. Jäin höpöttelemään tämän kanssa joksikin aikaa, kun puhelun keskeytti kavionäänet. Kiiruhdin nopeasti käytävälle ja huomasin Viuhtin avanneen oven ja tullut osittain karsinasta ulos. ''Tyhmä minä kun en laita ovea kunnolla kiinni'', tiuskaisin itselleni. Menin Viuhtin luo ja ohjasin tämän karsinaan takaisin. Laitoin riimun kaulalle ja survaisin tälle suitset päähän. Tallin ovi aukesi ja sisään asteli Sussu. Tämä tallusti toisen kersinan luo ja kurkisti kaltereiden välistä. ''Oon ihan kohta valmis'', virnistin tälle irroittaessani hevosen riimua. Sussu siis piti minulle tänään valmennuksen. Kävin hakemassa kypäräni, raipan, hanskat ja minichapsit.

Ponnistin Viuhtin selkään ja ukko lähti jo heti köpöttämään uralle päin. Otin ohjat käsiin ja vedin niistä varovasti "pörr.." Lompsimme uralla molempiin suuntiin muutaman kierroksen pitkillä ohjilla ennenkuin otimme ohjastuntuman. Verkasimme Viuhtia oikein kunnolla tänään, että lopputunnista se olisi vetreä ja pääsisin hyppämään sillä jonkunverran esteitä. Taivuttelin sitä ympyröillä ravissa Sussun opastuksella. Nostimme laukkoja molempiin suuntiin ja kun lisäsimme laukkaa Viuhti sai jonkun ihme kohtaukesn ja alkoi vetämään pukkirodeota. Hetken oltuasi pomputuksessa käänsin sen ympyrälle ja pysäytin sen raville. Nostimme sen jälkeen uudestaan laukan ja jatkoimme tehtävää. Verkkasimme myös sitä pienellä ristikolla jonkun aikaa. Aloin tuntea miten Viuhti rentoutui ja alkoi kulkea hyvin.
''Sitten voit tulla laukassa tuota pystyä tuolla pitkälläsivulla'', Sussu sanoi ja osoitti kädellä pystyä missä oli punavalkoiset puomit. Nostin laukan hyvissäajoin ja maiskutin Viuhtille vauhtia. Pysty oli ehkä suunnilleen noin 60cm. Painoin pohkeeni vähän ennen estettä niin tiukasti kuin vain voin heevosen kylkeen ja laskin vain tahtia. Viuhti ponnisti juuri siitä mistä aattelinkin ja tulin vain parhaani mukaan kädellä puoleenväliin kaulaa. Taputin esteen jälkeen poikaa ja siirryin raville. ''Jätetään siihen kun se tuli tosi hyvin sen'', Sussu ilmoitti. Ravailimme vielä pitkälläohjalla jonkun aikaa, kunnes siirryimme käyntiin.
Tulin alas selästä ja nostin jalustimet. Löysäsin vielä satulavyötä.

Aloin riisua Viuhtilta varusteita ja silittelin tätä palkkioksi hienosta käytöksestä. Lukuun otamatta pukkirodeota. Kun sain Viuhtilta varusteet pois niin laitoin tälle riimun päähän ja kliksautin narus kiinni riimuun. Vein Viuhtin takaisin pihalle vielä.

Tänään menin rennommin Viuhtin kanssa kentällä. Teimme ravissa ympyröitä ja muutenkin taivuttelin ukkoa. Sitten teimme ravi- ja käyntiväistöjä. Laukkasimme molempiin suuntiin ja tulimme ravipuomeja. Muuten meni hienosti paitsi, että Viuhti viskoi päätänsä ja repäisi laukassa muutaman kerran minulta melkein ohjat käsistä.

Siitä oli jonkin aikaa kun viimeksi Viuhtia kävin ratsastamassa. Tänään oli Sussun valkku ja päätin panostaa nyt täysillä tähän valmennukseen.
Asettelin Satulaa paremmin Viuhtin selkään, samassa talliin pölähti Satu. "Moi, ai säkin oot tänään tallilla?" "Joo, ajattelin tulla pitkästä aikaa ratsastamaan Viuhtia Sussun valkkuun.", Vastasin tytölle. "Aa..Okei!", Satu sanoi ja kähti kävelemmän tallin käytävää edemmäs. Otin Viuhtin suitset ja tarjosin tälle kuolaimia. Tapansa mukaan poika otti hopeiset kolmipalat suuhunsa hyvin. Laitoin soljet kiinni ja asettelin Viuhtin uutta v-otsapantaa paremmin tämän päähän. Lähdin hakemaan kamani. Pujotin ratsastussaappaani jalkaan ja laitoin kypärän päähän. Otin raipan vielä käteeni.

Sussu oli jo valmistellut tuntia laittamalla vastakkaiselle pitkällesivulle ristikon, sen jäleen puomin ja pienen okserin. Ehkäpä noi 55cm. Ponnistin Viuhtin selkään ja aloin säätämään jalustimia kun Sussu mittaili vielä esteiden ja puomejen välejä.
Otimme alkuverkkoja ravissa työstäen ympyröitä, voltteja, pysähdyksiä ja peruutuksia. Viuhti toimi muuten hyvin, mutta se välillä viskoi päätänsä. Sitten kävelimme hetken, koska oli niin lämmin keli. Välikäyntien jälkeen nostimme kumpiinkin suuntiin laukan. Viuhti meni muuten ihan kivasti laukat, mutta se tekikaksi pikkupukkia.
Siiryimme tulemaan ravissa esteitä. Viuhti kyttäili puomia esteiden välissä. Rohkaisin sitä menemään esteellepäin. Lisäsin Viuhtiin vähän vauhtia. Kun olimme päässeet esteen yli Viuhti veti jarrut pohjaan täysin. Muksahdin tämän kaulalle ja Viuhiti tietenkin nykäisi päätänsä ajattelevaisena sivulle ja lopputuloksenahan oli se, että minä istua napotin sitten puomin vieressä maassa. Viuhti jäi hölmönä katsomaan, että mitä minä siinä tein. Nousin ylös hetken kuluttua ja Sussu kysyi sattuiko minuun ja vastaushan oli tietenkin, että ei. Farkkuratsastushousuni olivat aivan hiekassa. Puistelin enimmät hiekat pois ja kipusin takaisin Viuhitn selkään. Jatkoimme esteitten tulemista ensiksi vielä ravissa ja sitten laukassa.

Olin riisunut Viuhtilta jo varusteet ja vienyt sen tarhaan kun kyytini jo tuli. Keräsin pikaiseen kamppeeni mitä tarvitsi ottaa mukaan ja lähdin. Olin suhkot tyytyväinen valmennukseen tänään vaikka tipuinkin.

Olin juuri päässyt koulusta kun minun piti jo kiirehtiä tallille. Kello oli 15.32 ja minun piti olla tallilla 16.00 noin. Tallille ajaisi 20min, muttakun aika ei meinannut riittää. Kiskaisin nopeasti kaapistani farkkuratsastus housuni ja muut kamani. Puin päälleni ja saman tien syöksyin ruokapöytään mihin ihanasti paistoi aurinko. Hotkaisin ruoan suuhuni ja pomppasin suu täynä ruokaa eteiseen missä nopeasti tökkäsin kengät jalkaani. Juoksin kauhessa kiiressä bussipysäkille. Kun juuri oli ajatteisani istahtaa varjoon niin samassa linkki jo tuli. Harmahtava ovi avautui ja astelin sisään. Maksoin kuskille lippuni ja menin neljänteen penkkiriiviin oikealle istumaan. Lösähdin penkille hikihatussa ja katsoin ikkunasta pihalle. Aurinko porotti taivaalta suoraan silmiini, mutten jaksanut yksinkertaisesti kääntää päätäni kun viimein pääsin istahtamaan.
kun linkki oli lähellä pysäkkiä painoin "STOP" nappulaa ja kauhistuttava ääni kuului samanaikaisesti. Hyppelehdin linkistä ulos ja lähdin reippahasti kävelemään tietä pitkin kohti Funnelia. Jalat eivät meinanneet kantaa allani ja olin jo lähellä, että istuisin pitkään heinikkoon tienpientareelle istumaan, mutta en. Kävelin päättäväisesti ettenpäin kunnes saavuin Funnelin pihaan.

Kiinnitin suojat Viuhtille ja kävin varustamassa itseni. Lähdimme Viuhtin kanssa kentälle. Pieni tuulenvire heilautteli hiuksiani. Oli mainio sää.
Kun pääsin kentälle taivuttenlin Viuhtia käynnissä. Hetken kuluttua ravailin ja tein ympyröitä ja voltteja. Muutenkin tein paljon peruutuksia ja siirtymisiä ravista käyntiin. Nostin laukan puoleksi kierrokseksi kahdesti jonka jälkeen vaihdoin suunnan ja nostin kierrokseksi laukan. Annoin Viuhtin kävellä jonkun aikaa kunnes aloin tulemaan puomin yli laukanvaihtoja. Viuhti meni muuten tosi hyvin, mutta aina pikkaisen ennen puomia se riuhtaisi pään ylös ja otti loikan puomin yli kuin siinä olisi ollut isompikin este. Tein laukanvaihtoja jonkun aikaa kunnes vain ravailin hetken. Lähdin vielä käppäilemään tielle loppukäynnit.

Tämä päivä sujui tosi hyvin Viuhtin kanssa.